No juu, ainahan mä vähän olen jalkapallon perään ollu, niinkauan ku pikkupoijaks asti muistan... Tai no, pikkupoikiahan tässä vielä ollaan (20v.), mutta kuitenkin... Suosikkijoukkue mulla vaihtui aina kun telkkarista satuin ottelun näkemään (Leedsikin varmaan parikin kertaa sen tittelin onnistui saamaan), mutta niin viisas olen sentään ollu että lähes poikkeuksetta tiimi on ollut sumujen saarelta. Ranskalaisiin, saati epsanjalaisiin, puhumattakaan italialaisista en ole pahemmin hurahtanut. Toki sellainen muodollinen suosikkijoukkue lähes joka Euroopan maasta löytyy, missä ammattipalloa pelataan.
Se lopullinen ratkaisu löytyi kuitenkin vasta tässä uuden vuosituhannen puolella, kun kavereiden kanssa pistettiin tällaiseen enklannin liikan fantasymanageriin joukkueet, missä pelaajat saavat pisteitä pelisuoritustensa mukaan. En voinut olla huomaamatta kun sellaiset kaverit kuin Harte ja Kewell tahkoivat pisteitä kuin viimeistä päivää. Pakko olikin lähemmin tutkia että mikäs se tällainen valkopaitaporukka oikein on. Samaan aikaan kun vielä nimeltä mainitsemattomat kaverit pitivät hieman rauhatonta lajin ulkopuolista elämää, niin ajattelin että tässä on sellanen porukka joka on meikäläisen näköinen.
Harte varmaan sen suurimman paikan tuolla sydämessä vei, olinhan itsekin kouluaikoina tunnettu yliluonnollisista laukauksista

, vaikken sentään vasuri ollutkaan. Aasian MM-kapinoissa suurin mielenkiintoni kohdistuikin Irlannin vihreäpaitoihin, vilisihän siellä LUFC-miehiä joka puolella. Lopullisesti hurahdin uskoon kun sain koneelleni legendaarisen CM 01/02:sen ja luonnollisesti valinta oli Leeds. Nykyäänkään manageripeleissä en muihin joukkueihin vilkaisekaan.
Tässä kun nyt pienessä ajassa on koettu radikaaleja muutoksia suuntaan jos toiseen, niin voiko futisfanin elämä parempaa olla? Nyt ollaan tilanteessa, että voi tunnustaa olevansa tosifani, kun suosikkijoukkuetta ei enää Valioliigasta löydy. Leeds se on ja pysyy, sympatiotia saavat kyllä muutkin, mutta Valkoisia ei kukaan syrjäytä 8)...