Paljolti samaa eilisessä ottelussa kuin Tottenhamia vastaan: vastustaja pelaa enemmän tunteella kuin taidolla - joka näyttää riittävän voittoon kokovalkoisia vastaan, tekee jälleen pari maailmanluokan maalia meitä vastaan - maaleja jollaisia tuskin koko kaudella enää Leicesteriltä nähdään...
Turhautumista, tuskastumista, pään pyörittelyä ja masentunutta huokailua. Sitä riitti eilen peliä seuratessa. Miten moinen esitys lienee selitettävissä. Leeds aloitti kyllä itsevarmasti. Mieleen tuli jopa että lähtiköhän miehistö otteluun hieman henkseleidenpaukuttelu-asenteella kun "heikkoa Lestöhiä" vastaan oli asettaa kentälle ihan oikea maailmanmestarikin...

Leicesterin kaksi ensimmäistä maalia olivat komeita ja vastustamattomia ja tarjosivat melkoista shokkihoitoa. Kun oma peli ei lähtenyt missään vaiheessa rullaamaan meni pelaaminen mielikuvituksettomaksi väkisinyrittämiseksi.
Robbon pari hienoa pelastusta säästivät meidät 6-0 -numeroilta, jollaiset isännät olisivat varmaankin mieluusti taululle takoneet kuitatakseen parin vuoden takaisen rökäletappionsa. Smithin pelaaminen ihmetyttää - puolustuspäässä kulmureissa täysin hukassa Thatcheria "pitäessään". Ja mistä lähtien Smith on ollut hyökkäyspäässä Target-pelaaja, jota haetaan korkeilla palloilla ja joka pelaa jatkuvasti selkä vastustajan maaliin päin ? No - tuota jälkimmäistä hän toki tekee paljon, mutta merkillepantavaa oli ainakin eilisessä pelissä miten hän ei käytännössä lainkaan haastanut vastustajia hyökkäyssuuntaan. Laukoi sentään Leedsin ainokaisen laukauksen maalia kohti...
Roque Junior ? Heikkoa pääpelaamista ja jotenkin voimatonta pelaamista, mutta pääsi mielestäni paremmin peliin mukaan juuri ennen vaihtoaan. Olembe ? Pari hienoa pitkää syöttöä, kenties hänestä vielä iloa pelintekijänä joukkueelle on.
Birmingham on varsin samanlainen tsemppari-joukkue kuin Leicester ja Tottenham ja kun heillä tosiaan nyt Forssellin tapainen viimeistelijä on - on Reidin potkittava viikolla pelaajia persuuksille ja kovaa että eilisen kaltainen nöyryytys ei toistu.