Jos kiinnostaa ketään niin näin kesällä ja uutta kautta odotellessa olisi mukava tietää / lukea toisten kokemuksia Leeds United nimisestä seurasta ja kuinka olette päätyneet tämän seuran kannattajiksi.

Minulla Leeds "ura" alkaa jo niin kaukaa kuin vuodesta 1978. Leeds - WBA oli ottelu ja ikää minulla 12v... Ei mitään muistikuvaa tuloksesta saatikka ottelusta sinänsä mutta tunnelma oli jotain mitä Suomessa ei ole ollut (ehkä Ilves-Tappara otteluissa 80-luvulla, olen siis tampereelta). Mutta minun Leeds elämäni alkaa 70-luvulta ja pelejä olen seurannut paikanpäällä noin 2-5 peliä vuodessa. Nykyisin käyn kerran vuodessa katsomassa pelin kuitenkin niin että liitän mukaan myös rugby ottelun (union tai league riippuen aikataulusta).

Jos kiinnostaa niin laittakaa stooria...

70-luvun lopun lauantai-illat... pihalätkää, sauna, lihamureketta ja mv-telkusta peli, jos lumentulo salli... sieltä se Leeds sitten jäi. Mukava on ollut seurata ja elää mukana, tosin viime viikon pelistä...... voisin lainata Groucho Marxin sanoja: "I've had a perfectly wonderful evening. But this wasn't it."

Otan kiinni tuosta Rockheadin jutusta ja pihalätkästä... Meillä tapana velipojan kanssa potkia palloa kotitalon seinään (puutalo) ja jälkikäteen muistella millaista päänsärky jumputusta on tullut tehtyä... ja se lauantai sauna ja klo 17 peli.

"vastustajan erottaa hieman tummemmista pelihousuista"

Leedsin 70-luvun suuruuden vuosilta kun olin itse vähän toisella kymmenellä, jostain syystä Leeds on jäänyt ainoaksi seuraksi jonka ottelutulokset on kaudesta toiseen vieneet tunneskaaloihin riemusta epätoivoon.

Itse pelatessani oman joukkueen pelitkään ei merkinneet yhtä paljon kun Leedsin tulokset. Lisäksi Leedsillä on täällä itä-Suomessakin uskollisia kannattajia 70-luvulta asti, joten on voitu myös spekuloida vuosien varrella seuran tilannetta.

Minusta tuli Leedsin fani syksyllä 2000, kun Leeds pelasi mestareiden liigaa. Oikeastaan koko kannattamisen aloitus kulminoitui otteluun AC Milania vastaan ja Didan imuroimaan Lee Bowyerin vetoon. En ole koskaan ollut italialaisen jalkapallon ystävä ja tuo sateinen syysilta Elland Roadilla, kun Leeds nöyryytti suurta ja mahtavaa Rossoneria viime hetken kämmimaalilla oli suunnatonta herkkua. Sen jälkeen sitten huomasin, kuinka hieno valkoinen paita oli ja millaisia persoonia oli joukkueessa. Myöhemmin seuran historiaa tutkiessa syntyi vain oivallus, että tässä on seura, jota tulen kannattaamaan hautaan asti. Taustalla oli myös syvä inho Manchester Unitedia vastaan, mikä sopi kuin nenä päähän Leedsin kannattamisen kanssa. Nykyiset vastoinkäymiset ovat vain voimistaneet rakkauttani seuraan. Kun jonain päivänä nousemme tästä suosta, on se tuleva olemaan naimisiinmenoon tai lapsensaantiin verrattavissa oleva tapahtuma. Minusta on siis tullut aikamoinen fanaatikko Mutta elämässähän pitää olla intohimoja. Ja voiko olla parempaa intohimoa kuin Leeds United? MOT

Ihan tarkkaa ajankohtaa ensikosketuksesta Leedsiin on aika vaikea muistaa, mutta tilanteen muistan oikein hyvin, olin pikkupoikana naapurissa leikkimässä ja telkkarista oli alkamassa muistaakseni Arsenaalin ja Leedsin matsi ja kaverini ilmoitti kovaan ääneen että Arsenal on paras, meikäläinen siihen sitten että eipäs kun Leeds... Oisko ollut 60 luvun loppua (televisoitiinko niitä jo silloin???).
Varsinainen Leeds fanius tuli kyllä muutamia vuosia myöhemmin, kun tuli muutettua ja uuden kämpän talonmiehen poika oli kova leeds fani ja ko poika sitten tutustutti meikäläisen Leedsin syöverihin lopullisesti. Eli suuri kiitos Esa, jos satut tällä foorumilla pyörimään...